Kierrätetty kulta on tärkeä osa markkinoita, laskennallisesti se kattaa n. 30% tuotannosta vuosittain, viimeisen 20 vuoden ajan.

Vaikka louhitut kultavarannot ovat noin 190 000 tonnia, on siitä hyvin pieni osuus kierrätettyä. Korkeimmillaan kierrätetyn kullan osuus oli vuonna 2009, jolloin se kattoi n. 1% kaikesta kullasta maan päällä. Mutta se on silti merkittävä osa markkinoita, kattaen n. 30% tuotannosta viimeisen 20 vuoden ajalta.

Kierrätetyn kullan määrä vaihtelee kullan hinnan ja taloudellisten olosuhteiden mukana. Hintamuutokset aiheuttavat noin 75% kierrätyskullan määrän vuosittaisista muutoksista ja talouskriisit, kuten vuonna 1997 Aasian valuuttakriisi, voivat lisätä kierrätyksen suosiota.

Kullan kierrätys muodostuu kahdesta eri segmentistä. Korujen osuus kierrätyskullan kokonaistarjonnasta on noin 90% ja 10% teollisesta kierrätyksestä. Korujen ja teollisen kierrätyksen arvoketjut ovat hyvin erilaiset.

Louhitut kultavarannot

Kulta on mukautuva ja korroosiota kestävä ja sillä on useita käyttötarkoituksia. Sitä käytetään koruista sijoitustuotteisiin ja elektroniikkaan, kuten matkapuhelimiin sekä avaruusalusten turvavarusteisiin. Tällä hetkellä saatavilla olevat parhaat arviot viittaavat siihen, että historian aikana kultaa on louhittu noin 190 040 tonnia. Koska kulta on tuhoutumatonta, on lähes kaikki tämä metalli on edelleen käytössä muodossa tai toisessa.

Vaikka teoreettisesti kaikki louhitut kultavarannot voitaisiin kierrättää, vain pieni osa siitä on saatavilla kierrätykseen.

Suurin osa kerran kierrätetystä kullasta on epätodennäköistä päätyä uudestaan markkinoille monesta syystä. Monilla ihmisillä kultaa on koruina, joissa on tunnearvoa kuten kihlasormukset ja perintökorut. Toisilla yhteys kultaan on uskonnon kautta, esimerkiksi Intiassa kultaa pidetään temppeleissä ja sitä pidetään pyhänä. Kun taas monet sijoittajat näkevät kullan sukupolvien välisenä omaisuutena, joka annetaan esimerkiksi lapsille ennemmin kuin myydään. Jotkut eivät taas tiedä kullan arvoa elektroniikkalaitteissaan ja heittävät vanhat puhelimet ja tietokoneensa roskiin. Iso osa teknologiassa käytetystä kullasta vuosina 1980-1990 on todennäköisesti kaatopaikalla.

Taloudelliset tekijät kierrätyksessä

Kierrätyskullalla tarkoitamme kultaa, joka on vaihdettu rahaksi kuluttajien tai muiden toimijoiden, kuten korun valmistajien myydessä vanhoja varastojaan tai työstöjätteitään. Tämä ei pidä sisällä kullan vaihtoa, eli vanhojen korujen vaihtoa uusiin tai lahjakorttiin kultasepänliikkeessä.  

Kierrätetyn kullan määrä vaihtelee kullan hinnan ja taloudellisen olosuhteiden muuttuessa. Tämä auttaa pitämään maailman kultamarkkinat tasapainossa.

Kullan kierrätyksen kolme keskeistä teemaa ovat;

1. Kierrätetyn kullan määrä kasvaa hitaasti ajan myötä, korujen määrän mukana.
2. Taloudelliset kriisit lisäävät kierrätystä. Finanssikriisien aikana ihmiset kääntyvät hakemaan turvaa kullasta, sen ollessa likvidi sijoitus.
3. Kullan hinnan muutoksilla on merkittävä vaikutus kierrätyskullan määrään.

Korujen vs. sijoitustuotteiden kierrätys

Kulta kierrätetään pääasiassa koruina. Kultaharkkoja ja -kolikoita ei yleensä kierrätetä, vaan ne myydään edelleen. Toisin kuin kultakorut, jotka saattavat mennä muodista tai vaurioitua, pitävät vanhatkin kultaharkot ja kolikot markkina-arvonsa.

Kultaharkkojen ja -kolikoiden korkea kultapitoisuus pysyy iästä huolimatta vakiona, mikä tekee niistä helposti hinnoiteltavan kullan maailmanmarkkinahinnan perusteella. Sijoituskultatuotteiden ominaisuuksiin sijoituskohteena ei siis vaikuta sen ikä ja tästä syystä ne mieluummin jälleenmyydään kuin kierrätetään.

Kierrätyksen prosessi

Kullankierrätysala voidaan jakaa kahdelle eri markkinoille. Koruihin, joka kattaa noin 90% kierrätyskullan kokonaistarjonnasta ja teolliseen kierrätyskultaan, joka kattaa loput 10%.

Miten se toimii? Kultakorut sisältävät kullan lisäksi myös muita metalleja, tehden korusta kestävän käyttöä varten. Näiden metallien erottaminen toisistaan on suhteellisen yksinkertaista ja jalostajien prosessit ovat joko kemiallisia ja fyysisiä erotusmenetelmiä. Osa erottelee metallit kuumentamalla ja sulattamalla seoksen, mutta usein tämä menettely ei kuitenkaan riitä jalostamaan korkeampia pitoisuuksia. Tämän saavuttamiseksi on kehitetty monimutkaisempia menetelmiä, jotka usein perustuvat kemiallisiin reaktioihin. Jalostamot voivat esimerkiksi käyttää kuningasvesi prosessia seoksen erittelyyn vahvoissa hapoissa, ennen kuin kulta elektrolyyttisesti otetaan talteen. Tämä mahdollistaa kaikkien muiden metallien poistamisen seoksesta ja tuloksena on erittäin puhdasta kultaa.

Miten se toimii? Teollinen kierrätys. Kulta elektroniikkateollisuudessa (pääasiassa ohuiden lankojen muodossa ja pinnoitteena), on luonut ”kaupunkikaivos”konseptin (engl. Urban mining).

Kaupunkikaivos voi sisältää 60 erilaista elementtiä, mukaan lukien lukuisia monimutkaisia ja joskus jopa vaarallisia kemikaaleja. Teollisessa kierrätyksessä muovi ja teräs ovat määrältään suurimpia, mutta arvoltaan kulta ja muut jalometallit ovat silti hallitsevia. Arvometallien erottaminen näistä materiaaleista on turvallista ja tehokasta. Osa yrityksistä ovat kehittäneet jalometallien talteenoton prosessia viimeisintä tekniikkaa hyväksikäyttäen. Esimerkiksi Umicoren tehtaalla Belgian Hobokenissa kerätään 17 eri metallia useista jätevirroista (kuten käytetyistä katalysaattoreista ja kemiallisista katalysaattoreista, teollisuusmateriaaleista ja erilaisista valmistusjätteistä). Laitos käyttää suljetun silmukan prosessia, jossa lähes mitään ei heitetä hukkaan. Jopa kuonaa käytetään rakennusaineena ja rikkihappo otetaan talteen ja hyödynnetään.

Kaikki kierrätyslaitokset eivät toimi näin korkealla tasolla.

Yhdistyneiden kansakuntien Ympäristöohjelmassa arvioidaan, että vain 15-20% sähkö- ja elektroniikkalaitteista kierrätetään, loput menevät suoraan kaatopaikoille ja jätteenpolttolaitoksille.

Kaupunkikaivosten houkuttelevuus on johtanut ei-valvottuun metallien keräykseen sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Metallien erottelua kemikaaleissa, kuten syanidissa ja kuningasvedessä huuhtomista tapahtuu joskus jopa ilman asianmukaista suojaa, erityisesti kehitysmaissa.

Useat virastot ja yritykset pyrkivät ratkaisemaan sähkö-ja elektroniikkajätteen kierrätykseen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi WorldLoop tekee yhteistyötä kierrätysyritysten kanssa kouluttaakseen yrittäjiä Afrikassa luomaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Näiden kumppanuuksien ansiosta Afrikan mailla on nyt kestäviä kierrätystoimintoja.

Teollinen rakenne

Teollisen kullan ja korujen arvoketjut ovat erilaisia. Teollisen kullan kierrätyksen arvoketju on pidempi, se sisältää enemmän toimijoita ja on monimutkaisempi kuin kultakorujen kierrätyksen arvoketju. Nämä erot johtuvat lisävaiheista kuten purkamisesta, esikäsittelystä ja sulatuksesta sekä kehittyneemmästä teknologiasta jota tarvitaan teollisen kullan kierrättämiseen.

Kultakorujen ja teollisen kullan kierrätys eroavat myös markkinarakenteeltaan.

Korujen kierrätyspalvelut ovat yleensä paikallisia. Esimerkiksi Umicorella on kuusi kierrätyslaitosta ympäri maailman, kun taas muut jalostamot keskittyvät yhdelle alueelle, kuten Kanadan rahapaja, Ohio Precious metals Pohjois-Amerikassa, Tanaka ja Perthin rahapaja Aasiassa ja Rand Afrikassa.

Teollisen kullan markkinat palvelevat maailmanlaajuisesti, ja esikäsitelty materiaali toimitetaan yksittäisiin sulatus- ja jalostuslaitoksiin. Tämä johtuu teollisen kierrätyksen vaatimista sijainneista ja monimutkaisista laitteista, joten kierrättäjät vahvistavat toimintaansa yhdessä paikassa palvellakseen maailmanlaajuisia markkinoita.