Kulta 3000$ vuoden kuluessa? Sekä seitsemän syytä sijoittaa kultaan
- Investing.com & Citi: Kulta vuodessa 3000 dollariin
- Finews First: Jatkuuko kultakuume?
- Investopedia: 7 syytä omistaa kultaa
Kuva: Umicore
Investing.com & Citi: kulta vuodessa 3000 dollariin
Investing.comin artikkelin mukaan Citin analyytikot ennustavat kullan hinnan nousevan 3000 dollariin vuoteen 2025 mennessä vahvan fyysisen kysynnän, keskuspankkien ostojen ja makrotaloudellisten tekijöiden vuoksi.
Yhdysvaltain kasvun kääntyminen negatiiviseksi voisi lisätä siirtymää turvapaikkavarallisuuteen, artikkelissa sanotaan. Epävarmuus Yhdysvaltain vaaleista, korkojen huippu ja julkisen sektorin kullan kysyntä tukevat kirjoituksen mukaan myös tätä ennustetta.
Finews First: Jatkuuko kultakuume?
Kullan hinta on noussut yli 17 prosenttia vuoden alusta lähtien ja hinta on nyt 2400 dollarissa, kirjoittaa Finews First artikkelissaan. Kullan viimeaikaisista hintaliikkeistä on keskusteltu laajasti, ja se on artikkelin mukaan ollut historiallisen laajaa ja nopeaa.
Kullan hinnan nousu osui samaan aikaan reaalikorkojen nousun, dollarin vahvistumisen ja riskipääoman jatkuvan kasvun kanssa. Kullan hinta on aiemmin korreloinut käänteisesti Yhdysvaltojen reaalikorkojen muutosten kanssa, kirjoittaja toteaa.
Artikkelin mukaan keskuspankkien maailmanlaajuinen kullan kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 2022 lähtien ja on jatkanut kasvuaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kiina, maailman suurin kullan tuottaja, on lisännyt kultavarantojaan vuosina 2022-2023. Kiinalaiset kuluttajat näyttävät kanavoineen osan säästöistään kullan ostoon, ja keskuspankkien kultavarannot kasvavat. Inflaation paluun riski on myös kullan kannalta suotuisa, sillä reaalivarallisuutena se suojaa liialliselta inflaatiolta.
Investopedia: 7 syytä omistaa kultaa
Investopedia listaa 7 syytä omistaa kultaa seuraavasti, ja kehottaa samalla huomioimaan, että tämä ei ole välttämättä tärkeysjärjestys:
1. Yhdysvaltain dollarin heikkous
Yhdysvaltain dollari on yksi maailman tärkeimmistä varantovaluutoista, mutta kun dollarin arvo laskee suhteessa muihin valuuttoihin, ihmiset hakeutuvat kullan turvasatamaan ja tällöin kullan hinta nousee. Kullan hinta lähes kolminkertaistui vuosien 1998 ja 2008 välisenä aikana ja saavutti 1 000 dollarin rajan unssilta vuoden 2008 alussa. Hinta lähes kaksinkertaistui vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana yli 2 000 dollariin.
2. Suojautuminen inflaatiolta
Kulta voi toimia inflaatiosuojana, koska sen hinta pyrkii nousemaan elinkustannusten noustessa. Korkean inflaation vuosina kullan hinta voi nousta ja osakemarkkinat romahtaa. Tämä johtuu siitä, että kun fiat-rahan ostovoima heikkenee inflaation vuoksi, kulta pyrkii nousemaan kaiken muun mukana, koska se hinnoitellaan kyseisellä valuutalla. Lisäksi ihmiset saattavat alkaa ostaa kultaa, kun he uskovat valuuttansa menettävän arvoaan, koska kultaa pidetään hyvänä arvon säilyttäjänä.
3. Suojautuminen deflaatiolta
Deflaatio määritellään ajanjaksoksi, jolloin hinnat laskevat, yritystoiminta hidastuu ja taloutta rasittaa liiallinen velkaantuminen. Deflaatiota ei ole esiintynyt maailmanlaajuisesti sitten 1930-luvun suuren laman. Joissain osissa maailmaa esiintyi vähäistä deflaatiota vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Suuren laman aikana kullan suhteellinen ostovoima nousi jyrkästi muiden hintojen laskiessa jyrkästi. Tämä johtui siitä, että ihmiset halusivat hamstrata käteistä, ja turvallisin paikka säilyttää käteistä oli tuolloin kulta ja kultakolikot.
4. Geopoliittinen epävarmuus
Kulta säilyttää arvonsa paitsi taloudellisen epävakauden aikana myös geopoliittisen epävarmuuden aikana. Kultaa kutsutaan usein ”kriisihyödykkeeksi”: Silloin, kun maailmanlaajuiset jännitteet kasvavat, ihmiset pakenevat kultaan turvasatamana. Tällaisina aikoina kulta tuottaa usein paremmin kuin muut sijoituskohteet. Kullan hinta nousee usein eniten silloin, kun luottamus hallituksiin on heikko.
5. Tarjonnan rajoitteet
1990-luvulta lähtien suuri osa markkinoiden kultatarjonnasta on tullut maailman keskuspankkien holveista myytävistä kultaharkoista. Tämä maailman keskuspankkien myynti hidastui merkittävästi vuonna 2008. Samaan aikaan uusien kultaharkkojen tuotanto kaivoksista on vähentynyt vuodesta 2000 lähtien.
6. Kasvava kysyntä
Aiemmin nousevien markkinatalouksien kasvava varallisuus lisäsi kullan kysyntää. Monissa näistä maista kulta on olennainen osa kulttuuria. Kiinassa, jossa kultaharkot ovat perinteinen säästömuoto, kullan kysyntä on vakaata. Intia on maailman toiseksi suurin kullan kuluttaja, ja kullalla on monia käyttötarkoituksia, kuten korut. Siksi Intian hääkausi lokakuussa on perinteisesti vuodenaika, jolloin kullan kysyntä on maailmanlaajuisesti suurimmillaan. Kullan kysyntä kasvaa myös sijoittajien keskuudessa. Monet ihmiset alkavat pitää hyödykkeitä, erityisesti kultaa, sijoituskohteena.
7. Salkun hajauttaminen
Hajauttamisen avain on löytää sijoituskohteita, jotka eivät korreloi läheisesti keskenään. Kulta on historiallisesti korreloinut negatiivisesti osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden kanssa. Lähihistoria tukee tätä Investopedia.comin mukaan. Artikkeli totetaa, että oikein hajautettu sijoittaja voi vähentää kokonaisvolatiliteettia ja -riskiä yhdistämällä kultaa salkussaan osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin:
- 1970-luvun loppupuoli oli kullan kannalta loistavaa aikaa, mutta osakkeiden kannalta erittäin huonoa aikaa.
- 1970- ja 1980-luvut olivat kullan kannalta hyviä, mutta osakkeiden kannalta huonoja.
- 1990-luvun loppu ja 2000-luvun puoliväli olivat hyviä osakkeille, mutta huonoja kullan kannalta.