Tällä viikolla katsauksessamme:

• Sharps Pixley: Kulta kestää. Entäpä hopea?
• CPM Group: Mikä on ”kuolleen kissan pomppu” ja miksi omenoita ei voi verrata appelsiineihin – ja miksi kullan ja hopean hinnassa on odotettavissa nousua
• CNA: Kullan kanssa ei kannata vielä heittää pyyhettä kehään

Kuva: Umicore

Sharps Pixley: Kulta kestää – entäpä hopea?

Kullan hinta pinnistelee 1900$ tuntumassa, mutta miten hopea suoriutuu kullan rinnalla? Sharps Pixley kirjoittaa aiheesta: hopea ei ole suoriutunut ihan yhtä hyvin kuin kulta, vaikkakin kullan ja hopean välinen hintasuhde (ratio) on tullut alaspäin – mutta ei kuitenkaan yhtä alas kuin vielä kuukausi sitten, jolloin se oli alle 70. Hopean voimakas hinnanvaihtelu edeltävän vuosikymmenen aikana on saattanut lehden mukaan tarkoittaa ankaraa matkaa varsinkin niille sijoittajille, jotka lähtivät mukaan vuonna 2011.

Hopean hinta on edelleen vahvasti aliarvostettua suhteessa kullan hintaan, kirjoittaa lehti, ja kertoo, että hopea on historiallisesti suoriutunut paremmin kuin kulta nousevien hintojen kausina. Jos kulta palaa takaisin 2000$-hintaluokkaan ja sen yläpuolelle, hopealla on mainiot mahdollisuudet ylettyä nykyistä parempiin hintoihin.

Sharps Pixleyn mukaan hopea on vahva teollisuusmetalli, jonka käyttökohteet ovat muuttumassa: hopeaa käytettiin aiemmin runsaasti valokuvauksessa; nyt hopean käyttö digitaalisen kuvantamisteknologian ja aurinkoenergiateknologian sovellutuksissa on voimakkaasti kasvussa alojen kasvaessa. Lisäksi hopeaa tarvitaan lehden mukaan kasvavassa määrin lääketieteen teknologian parissa sen antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi ja kuluttajaelektroniikka tarvitsee hopeaa runsaasti edelleen.

Sijoitusnäkökulmasta hopea on Shaprs Pixleyn Lawrence Willliamsin mukaan edelleen halpaa suhteessa kultaan ja tänä vuonna on nähty hänen mukaansa merkittävää kasvua hopea-ETF:issä. Tänä vuonna hopea on noussut huikeat 40%, jos sijoittaja lähti mukaan maaliskuussa 13$ unssihintaan. Tästä näkökulmasta hopea on suoriutunut paremmin kuin mikään muu omaisuuserä samalla jaksolla, kirjoittaa Sharps Pixley. Myönteistä hintakehitystä on lehden mukaan odotettavissa molemmille metalleille, joskaan hopean osalta ei ehkä ihan yhtä voimakkaasti kuin kuluneen vuoden aikana.

Lue koko artikkeli englanniksi / 13.10.2020, Lawrence Williams

CPM Group: Mikä on ”kuolleen kissan pomppu” ja miksi omenoita ei voi verrata appelsiineihin – ja miksi kullan ja hopean hinnassa on odotettavissa nousua pian

Jeffrey Christensen puhuu CPM Groupin videolla useista tekijöistä, jotka CPM Groupin mukaan vaikuttavat lähiviikkoina ja kuukausina nostavasti kullan ja hopean hintaan: Käynnissä oleva Yhdysvaltain presidentin valintaprosessi vaikuttaa suurella todennäköisyydellä kullan ja hopean hintaan. COVID-19 -pandemia ei ole suinkaan helpottamassa vaan pahenemassa useilla mantereilla. Taloudellinen ympäristö jatkaa heikentymistään ja kansantuotteet kutistuvat riippumatta koetusta korjausliikkeestä, jota alalla kutsutaan myös “kuolleen kissan pompuksi”. Talouden elvytystä tukipaketein lainarahalla jatketaan USA:ssa, sillä mudassa ollaan CPM Groupin mukaan syvällä eikä elvytykselle ole vaihtoehtoa näkyvissä; tällöin sijoittajat siirtyvät enenevässä määrin kultaan ja hopeaan. Joulukuussa luvassa on myös laajamittaista kullan lyhyiden kaupankäyntiasemien realisointia. Näiden tekijöiden lisäksi pian nähdään myös tyypillistä jalometallien hinnan kausivaihtelua: vuoden alussa on yleensä nähty vahvaa hintakehitystä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena CPM Group ennakoi myönteistä kehitystä kullan ja hopean hinnoissa tuleville lähikuukausille.

Christensenin toinen aihe videolla liittyy finanssialan soveltamaan “huonoon matematiikkaan”, mitä hän kritisoi voimakkaasti. Tätä on nähty hänen mukaansa runsaasti erilaisissa nimekkäidenkin taloustieteiliöjiden vertailukaavioissa, joissa verrataan “omenoita appelsiineihin”. Alalla sovelletaan Christensenin sanojen mukaan matematiikkaa aritmetiikkaan: esimerkiksi kullan hintakehitystä verrataan suoraan korkojen hintoihin. Tämä on Christensenin mukaan väärin, sillä nimellishintojen sijaan tulisi vertailla inflaatiokorjattuja reaalihintoja. Mieluummin tulisi siis verrata %-muutosta kullan hinnoissa suhteessa %-muutokseen koroissa samalla ajanjaksolla. Tällä todellisella matematiikalla kullan hinta ei esimerkiksi korreloi lainkaan korkokehityksen kanssa, vaikka tämä on tyypillinen väite. Erilaisten kaavioiden tulkinnassa on siis harjoitettava varovaisuutta, ettei tulisi verranneeksi omenoita appelsiineihin.

Katso koko video englanniksi / 15.10.2020, Jeffrey Christensen

CNA: Kullan kanssa ei kannata vielä heittää pyyhettä kehään

Kulta on ollut yksi parhaiten tuottavista omaisuuseristä tänä vuonna, kirjoittaa CNA. Vaikka kullan hinta on tullut alaspäin kaikkien aikojen ennätyksestään elokuussa ($2000 ja yli), kullassa on edelleen nousupotentiaalia, kirjoittaa The Smart Investorin toimitusjohtaja David Kuo artikkelissa. Ilmassa on Kuon mukaan merkkejä kasvavasta kiinnostuksesta keltaiseen metalliin ja hän vertailee artikkelissa kullan hintakehitystä suhteessa useisiin muihin omaisuuseriin ja tekijöihin.

Kulta ja osakkeet

Kullan 24% hinnannousu tänä vuonna on peitonnut useiden osakeindeksien kehityksen tänä vuonna, mutta ei kuitenkaan vielä Nasdaqin kehitystä (32%). Tämän vuoden datan perusteella ei siis voi Kuon mukaan vielä päätellä, onko kullan erinomainen hintakehitys tapahtunut osakkeiden kustannuksella. Sijoittajat historiallisesti kuitenkin vaikuttavat siirtyvän turvasatamiin kuten kultaan varoessaan riskisijoituksia. Tämä ei ole kuitenkaan vielä Kuon mukaan varmaa, erityisesti kun seuraa Nasdaqin ja kullan toisiaan muistuttavaa hintakehitystä.

Kulta ja dollari

Entäpä suhteessa dollariin? Kullan väitetään Kuon mukaan korreloivan negatiivisesti USA:n dollariin. Syyksi mainitaan se, että kullan hinnoittelu ja kaupankäynti tapahtuu USA:n dollarissa. Siispä kun USA:n dollari heikentyy, voidaan väittää että kullan ostaminen ja pitäminen on halvempaa. Kultakaivoksen näkökulmasta halutaan enemmän dollareita jokaista kaivettua kultaunssia kohden, koska dollarin arvo on alempi.

Tänä vuonna on kuitenkin epäselvää, onko tilanne sama, väittää Kuo: tammikuusta 2019 alkaen dollari-indeksi on tippunut 96.8:sta 93.2:een, mikä on 4% arvonlasku suhteessa valuuttakoriin, joka sisältää euron, Sveitsin frangin, Japanin jenin ja Kanadan dollarin. Samanaikaisesti kullan 48% nousu ajanjaksolla osoittaisi, että sijoittajat ovat huolissaan dollarin arvonalenemisesta edelleen.

Kulta ja korot

Kullan oletetaan myös korreloivan negatiivisesti korkoihin samaan tapaan kuin osakkeisiin ja USA:n dollariin. Syynä on vaihtoehtoiskustannukset, mitkä syntyvät mahdollisuudesta korkotuottoon, jos rahaa säilytettäisiin pankissa. Keskuspankkien päätös painaa korot melkein nolliin kuitenkin poistavat tämän vaihtoehtoiskustannuksen. USA:n Fed antoi ymmärtää syyskuussa, että korot pysyttelevät lähellä nollaa vuoteen 2023 saakka. Myös muiden keskuspankkien korot ovat historiallisen alhaalla, kertoo Kuo.

“Kullan hinnan nousun ja keskuspankkien korkojen laskemisen välillä näyttäisi siis olevan oikein hyvä korrelaatio”,

sanoo Kuo.

Kulta ja inflaatio

Kullan väitetään olevan suoja inflaatiota vastaan, koska se voi auttaa suojautumaan fiat-rahan ostovoiman laskua vastaan, kirjoittaa Kuo. Ja tämä hänen mukaansa siksi, että kulta on hinnoiteltu USA:n dollareissa. Eli kun dollarin ostovoima laskisi, kulta tulisi kalliimmaksi jolloin jokainen unssi kultaa olisi vastaavasti arvokkaampi. Kuitenkaan inflaation noususta on vain vähäisesti merkkejä. USA:n inflaatio itse asiassa laski 2.5%:sta tammikuussa 0.1%:iin toukokuussa. Samalla aikajaksolla kullan hinta kuitenkin nousi merkittävästi.

Kulta ja pelko

Kuo kirjoittaa VIX-indeksistä, jota kutsutaan myös talouden “pelkoindeksiksi”. Tämä kuvaa talouden volatiliteettia. Kun pelkokerroin on korkealla, se voi osoittaa, että sijoittajat kokevat osakemarkkinasijoitusten olevan epävarmoja. Kun se on alhainen, he odottavat osakehintoihin vähemmän heiluntaa, kirjoittaa Kuo.

Eskaloituva kauppasota vahvistaa pelkoja mahdollisesta taantumasta USA:ssa. Kasvava epävarmuus osakemarkkinoilla voi vahvistaa kullan hintakehitystä, sillä sijoittajat saattavat etsiä turvallisempia sijoituskohteita rahoilleen, väittää Kuo. Maaliskuussa VIX-indeksi oli korkeimmillaan (85) samaan aikaan kun covid-19 oli levinnyt moniin maailmanosiin; pandemiapelon vahvistuessa kullan hinta nousi historiallisesti korkeimmilleen. Vaikka pelkokerroin on palannut tavanomaiselle tasolleen (25), kullan hinta on pysytellyt edelleen koholla.

Miten tästä eteenpäin

Kuon mukaan ei ole yhtä yksittäistä syytä, miksi kullan hinta saavuttaisi uusia korkeuksia; hinnannousua vaikuttavat ajavan lukuisat tekijät. Hänen mukaansa niitä ovat mm. yritysten kyky palautua pandemiaa edeltäneelle tasolle ja keskuspankkien ennenkuulumaton elvytys, joka voi devalvoida paperirahan – erityisesti dollarin – arvon. Ilmassa on myös huolta, että keskuspankit pitävät korot alhaalla pidempään jopa inflaation hillitsemisen kustannuksella. Tämä kaksoishuoli alhaisista koroista ja korkeasta inflaatiosta on saattanut Kuon mukaan vahvistaa myönteistä kullan hintakehitystä. Lopuksi hän väittää, että tuntemattoman pelko ja huoli oman varallisuuden säilymisestä on ollut yksi kullan hinnan kasvua tukeva lisätekijä. Kuon mukaan on epäselvää, miten kauan nämä viisi tekijää säilyvät ennalleen; jos ne säilyvät, kullalle on luvassa nousua, mutta jos yksikin näistä tekijöistä poistuu, kullan hintakehitys saattaa jäädä nähtyihin lukemiin.

Lue koko artikkeli englanniksi / 19.10.2020, David Kuo

Tämä on Jalonomin viikkokatsaus kiinnostaviin jalometalliuutisiin eri lähteistä maailmalta. Tavoitteemme on tarjota lukijalle tiivistetty ja nopealukuinen katsaus uutisiin viikoittain. Erityisesti keskitymme sijoituskultaan liittyvään uutisointiin.