Kitco News kirjoittaa keskuspankkien kiinnostuksesta kasvattaa kultavarantojaan ja ennakoi kiinnostuksen jatkuvan edelleen. Tämä kertoo omaa kieltään kullasta turvasatamana. 

Keskuspankit ovat olleet innokkaita kullanostajia kahden edeltävän vuoden aikana ja analyytikot arvioivat trendin jatkuvan edelleen vuonna 2020. 

Julkisen sektorin netto-ostot olivat lokakuun 2019 lopussa yhteensä 562 tonnia, kertoo World Gold Council (WGC). Vuonna 2018 ostot olivat yhteensä 656 tonnia, mikä on WGC:n datan mukaan keskuspankkien ostoennätys sitten vuoden 1967. 

“Uskomme, että ensi vuonna ostot jatkuvat samalla tasolla vaikkakaan eivät yhtä runsaina kuin tänä vuonna“, kertoo Philip Newman lontoolaisesta konsulttiyrityksestä. 

Goldman Sachs ennakoi keskuspankkien hankkivan kultaa globaalisti n. 650 tonnia vuonna 2020, ja Standard Chartered arvioi ostojen olevan n. 525 tonnia.

Kulta on turvallinen, likvidi ja tuottava

Hewitt kertoo, että keskuspankit arvioivat kolmea pääkriteeriä tehdessään päätöksiä kasvattaa kullan määrää valuuttavarannoissaan. 

“Keskuspankille kullan vahvuus on se, että se on turvallinen, likvidi ja synnyttää tuottoa”, sanoo Hewitt. Hän listaa myös kaksi muuta tekijää, joiden vuoksi keskuspankkien ostot ovat äkillisesti nousseet viime vuosina: 

“Ensinnäkin elämme keskellä geopoliittisia jännitteitä”, Hewitt kertoo. Useat keskeiset kullanostajamaat ja -taloudet ovat näissä osallisina. “Keskuspankit kääntyvät kullan puoleen tasapainottaakseen riskiä”. Lisäksi Newman kertoo, että monet keskuspankit yrittävät päästä eroon USA:n dollarista, Venäjä erityisesti USA:n pakotteiden vuoksi. 

Niinkin äskettäin kuin vuonna 2017 suurin osa julkisen sektorin ostoista tuli muutamista keskuspankeista, mukaan lukien Venäjä, Turkki, ja Kazakstan. Mutta vuonna 2018 ja 2019 keskuspankkiostajien määrä on kasvanut, ja joukossa on myös sellaisia, jotka eivät ole aiemmin ostaneet kultaa vuosiin. Suurimmat ostajat vuoden 2019 ensimmäisen 10 kuukauden aikana olivat Turkki (144,8 tonnia), Venäjä (139 tonnia), Puola (100 tonnia) ja Kiina (95,8 tonnia). Muita ostajia ovat olleet Kazakhstan, Intia, Qatar, Ecuador, Serbia ja UK, Argentiina, Kolumbia, Kirgisia, Mongolia, Belarus, Guinea, Egypti, Mauritania, Albania, Malta, Ukrain, Kreikka.

Goldman Sachs ennustaa, että keskuspankkien kultaostokset muodostaisivat jopa 22% globaalista tarjonnasta vuonna 2019. 

Keskuspankit ostavat kultaa jatkuvasti

Hewittin mukaan julkisen sektorin ostot näyttävät edelleen jatkuvan. Keskuspankit näyttävät harkitsevan ostoksiaan tarkasti pitkällisen poliittisen prosessin kautta ja ne ostavat kultaa strategisista syistä sen sijaan, että reagoisivat päivittäisiin hinnanmuutoksiin. 

“Kun nämä tahot aloittavat ostamisen, ne jatkavat ostamistaan pidempään”, Hewitt sanoo. Esimerkiksi hän kertoo, että Kazakstan on ollut säännöllinen kullanostaja vuodesta 2010.

Tarkkailijat myös korostavat, että keskuspankit eivät ole ainoastaan ostaneet kultaa, mutta ovat myös myyneet sitä vain vähän. Vuonna 1999, jolloin Euroopan keskuspankit myivät jalometallia, ne ryhtyivät noudattamaan keskuspankin myyntisopimuksia pyrkiäkseen rajoittamaan vuoden aikana myyntiin tulevan kullan määrää, jotta myynnit eivät aiheuttaisi epätasapainoa kultamarkkinaan. 

Näitä sopimuksia ei ole sittemmin jatkettu, Hewitt huomauttaa. Commerzbankin analyytikko korostaa, että ne eivät olleet enää tarpeellisia, sillä tuskin yksikään Euroopan keskuspankeista on myymässä kultaansa. Saksan keskuspankki myy vaatimattoman määrän kultaa joka vuosi vain kolikonlyöntiohjelmaansa varten, Hewitt sanoo.

Commerzbankin analyytikko kommentoi edelleen, että yksi tai useampi länsieurooppalainen keskuspankki saattaa ilmestyä markkinoille ostajana vuoden 2020 aikana. “Eräs sellainen kandidaatti on Hollannin keskuspankki (DNB), joka julkaisi lokakuussa merkittävän lausunnon verkkosivullaan kullan roolista”. Commerzbankin mukaan se kuvasi kultaa finanssijärjestelmän luottamuksen ankkurina. DNB:n mukaan kultavarannot voisivat toimia uuden alun perustana, jos nykyinen järjestelmä romahtaisi. “Jos yksi tai useampi länsimainen keskuspankki todellakin alkaisi aktiivisesti ostamaan kultaa, tämä herättäisi suurta huomiota ja aiheuttaisi reaktoita kultamarkkinassa.”.

Tämä artikkeli on suomennettu lyhennelmä Kitco Newsin alkuperäisestä artikkelista Central banks’ appetite for gold expected to continue
Kuva: Pixabay