Kultaa vai käteistä?
Maailman suurin hedge-rahasto on jo toisen kerran kahden viikon aikana puhunut kullan puolesta sijoitussalkun tärkeänä monipuolistajana, kirjoittaa Kitco News.
Maailman talousfoorumin kokoontumisessa Sveitsin Davosissa, Bridgewater Associatesin perustaja Ray Dalio suosittelee nykytilanteessa sijoittajalle globaalia, monipuolista portfoliota, joka sisältää kultaa. “Käteinen on arvotonta”, hän julisti haastattelussa ja varoitti, että sijoittajien pitäisi luopua käteisestä, koska keskuspankit jatkavat rahan painamista. Samalla hän sanoi kullan toimivan portfolion monipuolistajana. Hän ei pidä myöskään bitcoinia kullanveroisena arvonsäilyttäjänä sen volatiiliuden vuoksi vaan muistuttaa, että keskuspankitkin suosivat kultaa arvonsäilyttäjänä. Hän sanoo:
“Mitä keskuspankit pitävät varantoinaan? Mikä on testattu ja toimii? Niillä on kultaa. Kulta on reservivaluutta ja on ollut sellainen jo tuhat vuotta.”
Vaikkakin Dalio pitää laman mahdollisuutta alhaisena vuonna 2020, hän kuitenkin kehottaa sijoittajia pysymään hereillä. Hän näkee tämänhetkisen rahapolitiikan riskinä sen heikomman vaikuttavuuden vuoksi laskusuhdanteen tullessa. Hänen mukaansa negatiivisten korkojen aikana tuleekin ajankohtaiseksi pohtia varallisuutensa arvonsäilyttämistä.
Dalio on myös suhtautunut myötämielisesti kultaan. Hän on suositellut jo pian kolmen vuoden ajan sijoittajan portfolioon 5-10% kultaa.
Dalion viimeisimmät kommentit saatiin alle viikon sisään Bridgewater Associatesin investointijohtajan Greg Jensenin kommenttien jälkeen. Jensen sanoi Financial Timesin haastattelussa, että hän näkee kullan hinnan nousevan $2000:een unssilta.
Jensen sanoi, että hän näkee kullan hinnan nousevan läpi vuoden 2020, koska inflaatio kasvaa, mutta keskuspankit – erityisesti Federal Reserve – pysyttelevät poissa pelistä. Fed ei hänen mukaansa pyri ennalta ehkäisemään inflaatiota.
Myös Jensen sanoo olevansa myönteinen kullan osalta, sillä geopoliittinen epävarmuus dominoi finanssimarkkinoita ja sijoittajasentimenttiä:
“Geopolittiset ristiriidat huomioiden, kuinka moni ulkomainen taho todella haluaa hankkia dollareita? Mitä ne sitten hankkivat? Kullan merkitys kasvaa,” hän sanoi.