Tutustuimme kahteen sijoitussivustoon saadaksemme käsityksen raaka-ainesijoittamisen eri puolista, hyödyistä ja haasteista – erityisesti kultasijoittamisen osalta.
Lähteet: Rathbones (EN) and Ravaruforum.com (SV)
Kuva: Unplash
Hyödykesijoittamisesta yleisesti
Rathbonesin mukaan hyödykesijoittamisella saavutetaan myönteisiä vaikutuksia perinteisten osakkeista ja joukkovelkakirjalainoista koostuvien sijoitussalkkujen monipuolistamiseen. Toisaalta hyödykkeet ovat luonteeltaan spekulatiivisia ja niiden hinnat pyrkivät nousemaan yhdessä nousevan inflaation kanssa.
Rathbones varoittaakin sijoittajia investoimasta yksittäisiin hyödykkeisiin, jos tavoitteena on saavuttaa lyhyen aikavälin voittoja – matkasta voi tulla hyvin epätasainen.
Tyypillisesti hyödykesijoittaminen aloitetaan ostamalla esimerkiksi kaivos- ja energiayhtiöiden osakkeita, joista voi saada huikeita voittoja, mutta jotka usein johtavat isoihin tappioihin toimialan luonteen vuoksi. Ennalta arvaamattomat ongelmat ja yleisemmät riskit voivat nopeasti syödä investoinnin tuoton, kertoo Rathbones.
He suosittelevatkin oman varallisuuden pitkäjänteisessä kasvattamisessa hajauttamista eri kohteisiin.
Kolme vaihtoehtoa sijoittaa kultaan
Ravaruforum listaa kolme yleisintä tapaa sijoittaa kultaan:
- Fyysinen kulta
- ETF:t (Exchange-Traded Funds) ja
- CFD:t (Contracts for Difference)
Aluksi Ravaruforum selventää kolme kultasijoittamiseen liittyvää peruskäsitettä: spottihinta, karaatti ja spredi:
Spottihinta on maailmanmarkkinoiden määrittelemä kullan unssihinta (31,1 gr).
Karaatti on kullan pitoisuuden mitta, jossa 24 karaatin kulta on puhdasta 99,9% kultaa ja esimerkiksi 17 karaattia kertoo 17/24 = 75%:n kultapitoisuudesta kokonaispainoon nähden.
Spredi puolestaan kertoo kohteen osto- ja myyntihinnan erosta. Investopedia määrittelee spredin näin.
Sijoittamisesta fyysiseen kultaan
Ravaruforum listaa fyysisen kullan omistamiseen liittyviä hyötyjä ja haasteita: hyödyistä voi mainita, että omistajuuskysymys on selkeä, erityisestikin jos ostoksesta on tallella ostokuitti. Kulta on myös helposti saatavilla ja sen saatavuuden voi varmistaa milloin vain.
Fyysisen kullan omistamiseen liittyvät haasteet puolestaan liittyvät sprediin, kuljetukseen, säilytykseen, turvallisuus- ja vakuutusasioihin ja verotuksellisiin seikkoihin. Ostoa suunniteltaessa kannattaa olla tietoinen ja vertailla myynti- ja ostohintojen välisiä eroja, ja kuljettamiskustannuksia myös myyntihetkellä. Jalometallin säilyttämisasiaa kannattaa pohtia, erityisesti jos aikoo säilyttää kotona, myös henkilökohtaisesta turvallisuusnäkökulmasta. Säilytys maksua vastaan kolmannen osapuolen tiloissa on myös mahdollista, jos säilytys kotona ei tule kyseeseen.
Verkotuksellisesti voitot ovat pääomaveron alaista tuloa ja ilmoitetaan henkilökohtaisessa veroilmoituksessa.
Sijoittamisesta kultaan ETF:ien kautta
Tämä on yksi tyypillisimmistä jalometallisijoittamisen muodoista. ETF on kuin rahasto, mutta sillä voidaan käydä kauppaa samaan tavoin kuin osakkeiden kanssa. Likviditeetti on normaalisti taattu, joten ostaa ja myydä voi vapaasti pörssin aukioloaikoina, selittää Ravaruforum.
Investopedia määrittelee ETF:t näin.
ETF:t heijastelevat kullan hinnan muutoksia ja sijoittaja voi valita positionsa joko ”härkämarkkinaan” tai ”karhumarkkinaan” omien ennakointiensa mukaisesti. Sijoittaminen on yksinkertaista ja sujuvaa, verotuskohtelu on kuten arvopaperisijoittamisessa muutenkin, varastoinnista ei koidu haastetta ja spredit ovat tyypillisesti alhaisempia.
Haasteitakin ETF-sijoittamiseen liittyy ja näistä Ravaruforum listaa seuraavat: omistajuuskysymys ei ole yhtä selkeä kuin fyysisen kullan osalta; jos rahasto menisi konkurssiin, voi olla, että rahaston vakuutena oleva fyysinen kulta ei olekaan riittävä. ETF-omistajuuteen liittyvä kustannusrakenne ei myöskään ole kovin läpinäkyvä, joten sijoittajan kannattaa tehdä ahkerasti vertailuja.
Monilla ETF-rahastoilla on myös päättymispäivämäärä, joten tähän on myös suositeltavaa varautua omistustensa osalta. Viimeisimmäksi Ravaruforum huomauttaa, että sijoittajan on hyvä pitää mielessä valuuttariski, joka liittyy ETF:iin.
Sijoittamisesta kultaan CFD-paperien kautta
Investopedia määrittelee CFD:t hinnaneropapereina, jossa hintaeroavuudet maksetaan käteismaksuina eikä toimittamalla fyysisiä tuotteita tai vakuuksia. Siten myös kaikki tappiot maksetaan käteisenä. CFD-sijoittaja saa kaikki omistamisen hyödyt ja riskit kuitenkaan omistamatta tuotteita.
Ravaruformin mukaan CFD-sijoittamisen hyödyt ovat seuraavat: tilin perustaminen ja aloittaminen on nopeaa ja sujuvaa. Säilytyksestä ei muodostu ongelmaa. Sijoittaminen ei ole sidottua pörssin aukioloaikoihin, mutta kauppaa voi käydä arkipäivinä ilman rajoituksia. Sijoittamiseen tarvitaan vain pieni osa kohteen varsinaisesta hinnasta. Spredit ovat kapeampia verrattuna ETF:iin, valuuttariski on pienempi kuin ETF:issä ja sopimuksilla ei ole päättymispäivää.
CFD-sijoittamisen huonoja puolia taasen ovat, että vaikkakin sijoitus on vain pieni osa kohteen varsinaisesta arvosta, jäljellä oleva summa on itse asiassa epäsuoraa lainaa, jolle lasketaan vuosikorko. Tämä kannattaa ottaa sijoittaessa huomioon, suosittelee Ravaruforum. Tuotto on pääomaveron alaista tuloa ja voitot ja tappiot raportoidaan automaattisesti verottajalle. Sijoittajan kannattaa myös muistaa, että vivutus toimii molempiin suuntiin, olipa kyse voitosta tai tappiosta.