Saksa on edelleen kultasijoittamisen mallimaa, vaikka kysyntä notkahti
Kulta on pitkään ollut Saksassa suosittu sijoituskohde, mutta viime vuosien laskeva trendi on herättänyt kysymyksiä saksalaisten sijoittajien suhtautumisesta kullan asemaan. Vaikka viimeaikaiset tilastot osoittavat merkittävää laskua kullan kysynnässä, kultaa pidetään edelleen strategisena osana sijoitussalkkua ja vakauden symbolina.
Saksa on pitkään ollut yksi maailman suurimmista kultamarkkinoista, mutta viime vuosien aikana sen sijoituskäyttäytyminen on kokenut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2022 Saksan nettoharkkojen ja -kolikoiden kysyntä oli 185 tonnia, mutta vuonna 2023 luku laski jyrkästi 47 tonniin. Vuoden 2024 ensimmäisen puoliskon aikana kultakysyntä oli vain 5 tonnia. Tämä ei kuitenkaan yksinään kerro kiinnostuksen hiipumisesta, sillä kysyntä mitataan nettoarvona, joka tasaa ostot ja myynnit. Saksan markkinoita ovat viime vuosina koetelleet inflaatio ja energiakriisi, jotka ovat vaikuttaneet kotitalouksien ostovoimaan.
Vaikka ensivaikutelma viittaa romahdukseen, asia ei ole yksiselitteinen. Kullan kysyntä mitataan nettoarvona, eli uudet ostot ja olemassa olevien omistusten myynnit tasataan keskenään. Tämä mittaustapa ei paljasta, kuinka moni edelleen pitää kultaa osana sijoitussalkkuaan, eikä sitä, miksi kultaa ostetaan tai myydään vähemmän. World Gold Councilin tarkempi tutkimus 3000:lle sijoittajalle tuo myös lisävalaistusta taustasyihin. Vuoden 2023 alusta kultaa myyneistä 18 % teki niin elinkustannusten nousun vuoksi, ja 24 % vapauttaakseen varoja suuriin hankintoihin. (WGC, 2024) Näin ollen lasku heijastaa ennemminkin taloudellisia paineita kuin kultaan liittyvän kiinnostuksen pysyvää vähenemistä.
Vanhempi markkina-analyytikko Louise Street vahvistaa World Gold Councilin blogissa, että tämä lasku ei heijasta saksalaisten kiinnostuksen vähenemistä kultaa kohtaan. Pikemminkin se kertoo taloudellisista paineista, inflaatiosta ja energiakriisistä, jotka ovat vaikuttaneet sijoittajien mahdollisuuksiin lisätä kultasijoituksiaan. ”Saksan sijoittajat ovat historiallisesti arvostaneet kultaa sen vakauden ja turvasataman ominaisuuksien vuoksi. Viimeaikainen lasku ostomäärissä johtuu enemmänkin väliaikaisista taloudellisista haasteista kuin pysyvästä muutoksesta sijoittajien asenteissa,” Street kertoo.
Historiallinen perspektiivi
Saksassa kullan suosio pohjautuu pitkään historiaan. 1800-luvun Goldmark-valuuttajärjestelmä vakiinnutti kullan asemaa, ja 1900-luvulla sota-ajat sekä hyperinflaatio vahvistivat sen arvoa turvasatamana. Toisen maailmansodan jälkeen kultasijoittaminen säilyi keskeisenä osana varallisuuden suojaamista.
Viime vuosikymmeninä merkittäviä nousuja kullan kysynnässä ovat aiheuttaneet euroalueen velkakriisi sekä COVID-19-pandemia, jolloin keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja taloudellinen epävarmuus kasvattivat fyysisen kullan houkuttelevuutta.
Ennätyksellistä kysyntä oli 2021, kun kultaharkkojen ja -kolikoiden kysyntä saavutti 200 tonnin tason, mikä oli yksi korkeimmista maailmanlaajuisesti. Tämä johtui inflaation kiihtymisestä ja jatkuvasta koronapandemian epävarmuudesta.
Saksalaisille tyypillinen konservatiivisuus ja pitkäjänteisyys näkyvät siis myös sijoitusstrategioissa. Kulta nähdään varmana valintana, aivan kuten kuuluisat saksalaiset sanonnat ”Sicherheit vor allem” (turvallisuus ennen kaikkea) ja ”Gut Ding will Weile haben” (hyvä asia vaatii aikaa) heijastavat asennetta vakauden arvostamiseen.
Kulta on strateginen osa sijoitussalkkua
Miksi kulta sitten houkuttelee saksalaisia sijoittajia? Yleisimmät syyt ovat samat kuin muuallakin: inflaatiosuoja, helppo kaupankäynti ja pitkän aikavälin tuotto. Lisäksi kulta auttaa hajauttamaan sijoitussalkkua, mikä vahvistaa sen roolia strategisena omaisuuseränä.
Korkeat elinkustannukset ovat pakottaneet monia sijoittajia myymään kultaa vapauttaakseen varoja välttämättömiin menoihin. Näistä huolimatta kulta säilyy saksalaisten pitkäaikaisessa sijoitusstrategiassa. “Yli neljäsosa saksalaisista sijoittajista omistaa kultaa, mikä tekee siitä kolmanneksi suosituimman sijoitusmuodon osakkeiden ja säästötilien jälkeen”, Street kertoo.
Saksassa kultaa pidetään edelleen turvallisena ja houkuttelevana sijoituksena. Tulosten mukaan 37 % saksalaisista sijoittajista on jossain vaiheessa sijoittanut kultaan, ja 28 % omistaa kultaa tällä hetkellä. Kulta on Saksassa kolmanneksi yleisin sijoituskohde, heti säästötilien ja osakkeiden jälkeen.
Muualla kiinnostus kultaa kohtaan lisääntynyt
Yhdysvalloissa kultaan sijoittaminen on kasvanut huomattavasti, erityisesti inflaation kiihtyessä ja keskuspankkien rahapolitiikan kiristyessä. Vuonna 2023 Yhdysvaltain sijoittajat lisäsivät kultaan sijoitettuja varojaan huomattavasti, mikä kuvastaa globaalisti kasvavaa kiinnostusta kulta-ETF:ien ja fyysisen kullan markkinoita kohtaan.
Pohjoismaissa kultaan sijoittaminen on edelleen marginaalisempaa kuin Saksassa tai Yhdysvalloissa, mutta viime vuosina fyysisen kullan ostot ovat lisääntyneet. Erityisesti kriisiaikoina kulta on nähty luotettavana arvonsäilyttäjänä. Suomi perinteisesti panostaa fyysisiin jalometalleihin, Ruotsi ja Norja puolestaan esimerkiksi ETF- ja rahasto-osuuksiin.
Katse tulevaisuuteen: kohti Saksan uutta kultakautta?
Vaikka Saksan talousnäkymät ovat heikentyneet, kulta ei ole menettänyt hohtoaan. Geopoliittinen epävarmuus ja laskevat korot voivat luoda uutta kiinnostusta kultaan vakaana ja hajauttavana sijoituskohteena. World Gold Councilin tutkimuksen mukaan vain 5 % vastaajista ilmoitti, ettei aio sijoittaa kultaan tulevaisuudessa, kun taas 32 % kertoi olevansa todennäköisesti ostamassa kultaa uudelleen.
Street korostaa, että ”kulta on ja pysyy vakauden symbolina, joka houkuttelee sijoittajia riippumatta lyhyen aikavälin heilahteluista.” Hän lisää, että tulevaisuuden trendit voivat heijastaa kultaan kohdistuvaa uutta kiinnostusta, erityisesti kun taloudellinen epävarmuus väistyy ja energiamarkkinat tasaantuvat.